Sarja-avauksesta tasuri

Klubi ja JBK tasasivat pisteet vappuaaton sarja-avauksessa lukemin 1-1. Tasaisen, hiekkakentällä pelatun saharapalloilun maalit syntyivät toisella jaksolla. JBK karkasi johtoon Klubin puolustuksen nukahduksesta ja Klubi tasoitti Dima Klimovin onnistuessa pistämään pallon maaliin suoraan kulmapotkusta. Klubisti sai tivattua kuulumiset ensimmäisen ottelunsa Valkosiipien virallisena kapteenina pelanneelta, uuden ja kauan toivotun pelinumeronkin saaneelta Juuso Kuroselta.

No Juuso, päällimmäiset mietteet?

K52

- Tuloksena oikeutettu. Tollanen saharapallomatsi. Tasaista vääntöä ja vähän tilanteita. Molemmilla oli yhdet läpiajot, mutta eipä onnistunut kumpikaan jengi niistä tekemään. Ihan tyytyväinen olen avauspisteeseen kun ei tiennyt oikein yhtään mitä odottaa.

Mitenkä tuo pelisuunnitelma?

- Ihan hyvä, että lähdettiin puolustamaan tiiviisti ekassa matsissa ja hiekalla. Kauden mittaan pitää kyllä alkaa vähän pelaamaankin ja ottamaan aggressiivisemmin tai tulee pitkä kausi.

Entäs tuo sarjakauden ensimmäinen pallokosketus?

- No maailman paras tatsi. Yritin purkaa pois ykkösellä, mutta pomppasi oudosti ja osui kaveria rintaan. Läpihän se pääsi, mutta onneksi  Kuusiston Nikke hoiti hienosti.

No niin hoiti. Entä tämän päivän onnistujat?

- Karvosen Sami oli ehdoton ykkönen. Todella pirteä peli ja hyviä haastoja ensimmäisellä jaksolla. Toisena JIPPO-apu Sauli Kettunen. Sale oli kyllä mies paikallaan. Kolmantena Esa Ikonen. "Pottu" hoitaa homman niin vakuuttavasti, että mukavahan siinä on vieressä topparina näppäillä. Koko joukkueena puolustettiin myös oikein hyvin. Yksi leijona koko jengille avauksesta.

Ensimmäinen matsi Klubin virallisena kapteenina. Vaikuttiko valmistautumiseen?

- No en pidä itseäni niin kapteenityyppinä, joten tuo vastuu jakautuu vähän enemmän nyt vanhempien ja kokeneempien pelaajien kesken. Minä vain satun nyt olemaan se, jolla on nauha hihassa. Yritän kentällä näyttää esimerkkiä omalla pelilläni, joten siinä on varmaan se meikäläisen kapteenius. Ei siitä tule otettua sen kummemmin paineita. 

Sano vielä loppuun kumpi on enemmän rutut tänään, sinä vai Peksi?

- Heitetään yllärinä, että Enska. Ei anneta sen kontrolloida.

Sarja-avaus: Klubi-JBK, lauantaina kello 16.00

Ensimmäistä ei voi koskaan vähätellä. Ensimmäistä kosketusta, ensimmäistä puolustajaa, eikä ensimmäistä, niin, ensimmäistä ottelua. Sarja-avauksessa on jaossa vain kolme pistettä, mutta usein se antaa suuntaa koko tulevalle kaudelle.

Kauden ensimmäiseen Klubia vastaan astelee pietarsaarelainen Jakobstads Bollklubb, JBK. Pohjanmaan parhaasta jalkapallokaupungista ponnistaa JBK:n lisäksi kaikkien tuntema veikkausliigaseura FF Jaro. Hiukan Varkautta pienempänä kaupunkina Pietarsaarelle voisi kenties tarjota jonkinlaista valtikkaa koko Suomen parhaana jalkapallokaupunkina.

Luonnollisesti JBK:n nykyinen rooli on toimia FF Jaron farmiseurana ja linkkinä Jaron juniorimyllyn tuotoksien hautomona pelaajien matkalla kohti Veikkausliigaa. Vaikka JBK ei täysin Jaron kakkosjoukkue olekaan, on sen iskukyky vahvasti sidoksissa siihen, millaiset miehet Eremenkon suvun päämies Aleksei Senior JBK:n matkaan laittaa.

Tommi Kautosen jätettyä JBK:n viime kauden jälkeen siirtyäkseen FC Lahden peräsimeen valmennusvastuun JBK:ssa peri Jukka Karjalainen. Jaron B-juniorit SM-pronssille viime kaudella luotsannut Karjalainen otti mitalijoukkeestaan mukaan JBK:n riveihin puolen tusinaa pelaajaa.

Klubi sen sijaan päässee lähtemään otteluun lähes parhaalla miehistöllään. Vain Pekka Hyvärisen vihoitteleva polvi ja Oscar Patellin tiistaina loukkaama takareisi ovat kysymysmerkkejä.

Klubin avauskokoonpano lienee jo piirtyneenä melko tarkkaan valmentaja Veli-Matti Mensosen papereihin, joskin tasapäisen maalivahtikaksikon peluutus pistänee Mensosen koville.

Tuulettaako Peksi lauantaina?

Klubisti sai nyhdettyä alustavat tunnelmat keskikentän Pekka Hyväriseltä:

-         Pitkä odotus taas palkitaan ja onhan se hienoa, vaikka hiekalla pitääkin tämä eka taisto käydä. Pelaajatilannekin näyttäis olevan ihan ok ja suurin osa jätkistä käytettävissä ja kunnossa. Vielä kun tulee varmistus Kytölän tulemisesta niin itse ainakin luottavaisin ja odottavin mielin lähdössä kauteen.

Miten oma työmaa, eli keskikenttä?

-         Hieman on vielä hakemista. Mikäli pelaan kolmion pohjalla, kuten luulen, niin toivon etteivät mahdolliset muut keskikenttäpelaajat, Krögerin Joni ja Segun lähde hirvittävästi höntyilemään siitä yläpuolelta, vaan kuuntelevat ohjeita ja muistavat puolustaa tiiiviisti. Krögerin kanssa homma jo toimii, mutta uutena miehenä Segunilla on vähän hakemista.

Entä se paljon puhuttu polvi?

-         Ei se ihan täysin kunnossa ole, joten Kytölää tai muita vahvistuksia odottelisin, että pääsisi kauden mittaan lepuuttamaan. Hiukan se vaivaa tietyissä jutuissa, mutta sarja-avauksen pystyn kyllä hoitamaan. Ihan normaaliin tyyliin saavat pietarsaarelaiset olla varuillaan, jos jäävät paljon palloa hautomaan.

Hyvä tietää. Entä miten käy pelissä ja ketä kotijoukkueesta kannattaa seurata?

-         Kyllä me voitetaan. Koskaan en ole lähtenyt kotimatsia tasan pelaamaan, saati sitten häviämään. Kaksi nuorta porukkaa lienee vastakkain ja tiukka vääntö tulee, mutta kyllä me ollaan niistä parempi maalin tai kahden turvin.

-         Meidän jengistä kannattaa seurata Krögerin Jonia, Lankisen Tommia ja Karvosen Samia. Nuoret jätkät pääsivät viime kaudella haistelemaan Kakkosen meininkiä ja nyt odotan, että jokainen jätkä parantaa vielä otteitaan.

Vielä hätäiset  vapputerveiset faneille?

-         Tervetuloa sankoin joukoin seuraamaan sarja-avausta ja aloittelemaan vapunviettoa. Joga Bonitoa en voi vielä luvata, mutta taistelua, asennetta ja vähän kipeitä taklauksia kylläkin.

 Peksi vaikuttaa valmiilta.

Menetettävänä on vain kahleet, voitettavana koko maailma!

Joku saattaa otsikon lainauksen tunnistaakin, joskin sitä lienee vaarallista lausua edes vitsinä kohti sinipunaista perusfasismia laskettelevassa maassa. Vaan niin kuin oli Marxin lapsilla vain voitettavaa, vaikuttaisi siltä, ettei kukaan ulkopuolinen odota mitään Valkosiiviltäkään. Matalat odotukset eivät kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että joukkueessa on potentiaalia melkein mihin vain. Suuren työväenjuhlan, Vapun aattona se alkaa.

Toukokuu on sadonkorjuun aikaa. Vaikka moni maataan viljelemällä tai nykyään paremminkin viljelemättä jättämällä elantonsa ansaitseva maajussi voi hyvinkin olla eri mieltä.

Jalkapalloilijan juhlapäivät ovat jo eteisessä ja talvella istutettujen siementen tulos nähdään pian. Liikuntatalon parketista ja juoksusuoran matosta on verson vaikea ponnistaa, mutta jos se sieltä ponnistaa, lienee se sitäkin vahvempaa tekoa.

Talven harjoittelu ja harjoitusottelut ovat olleet varkautelaisia perinteitä mukaillen melkoista vuoristorataa. Nousuja, laskuja ja välipysähdyksiä jolloin osa matkustajista on noussut vaunusta vain tehdäkseen tilaa uusille naamoille.

Uusina naamoina Vapun aaton sarja-avauksessa nähdään Kupsistakin joillekin tuttu Segun Ikudehinbu, Joona Sinisalo, Eetu-Pekka Virtaharju ja Joona Lehvonen. Maalivahtikaksikosta Henri Väätäinen on myös täysin uusi naama. Paluumuuttaja Niko Kuusiston klubifanit muistanevat kaudelta 2009.

Dima maalaa myös tulevana lauantaina. Vaan tuskin Keskarin Sametilla.

Mitä kaudelta sitten odotetaan? Uudesta maailmasta, C-lohkosta, on luotu stereotypia, kovana ja jopa rumana, jälkeenjääneenäkin jalkapallona. Tuo yleistys tuskin pitää paikkaansa ainakaan kokonaan. Jo joukkueiden nimilistoja lukemalla voi todeta, että vastassa on mahdollisten kovanaamojen lisäksi erittäin taitavia ja rutinoituneita pelaajia. Koko länsirannikon joukkuekavalkadi vilisee entisiä liigamiehiä. Seinäjoen Jalkapallokerho on mukana suurella satsauksella tavoitteenaan vain nousu.

Tutummista joukkueista Iisalmen PK-37 vilisee varkautelaisille tuttuja pelaajia yhteydestä jos toisestakin. KuPS:n pelaajayhteistyöseurana iisalmelaiset saavat kesän mittaan käyttöönsä useita KuPS:n liigaringin pelaajia. Viime kaudella Sininuttuja edustivat muun muassa Ilja Venäläinen, Raphael Udah ja kumppanit. Mahdotonta ei ole myöskään Varkaudessa itsestään yhdessä kaudessa kulttihahmon tehneen Samuli Kaivonurmen paluu Varkauteen. Väärän värisessä paidassa.

Joensuun SC Riverball on lohkon joukkueista ainoa, jonka Klubi kohtasi myös viime kaudella. A-lohkosta Valkosiipien seurana pohjoiseen matkustavan ryhmän paletti meni pitkälti uusiksi valmentaja Tommi Piipposen siirryttyä managerin rooliin. Valmennusvastuun peri Markus Ihalainen. Nuori ja innokas valmentaja on saanut valmennettavakseen nuoren ja innokaan joukkueen, kun Riverin viime kauden avainpelaajista maisemaa vaihtoivat muun muassa Toni Tanninen, Mikko Määttänen ja Joona Vartiainen.

Joka viikko siis jotain uutta. A-lohkoon mukavoituneena ja tottuneena siirtyminen pohjoislohkoon kaiveli aluksi. Mutta virikkeellisyydestä ei tule olemaan pulaa. Ja vaihteluhan virkistää.

Entä näkymät Valkosiipien suhteen? Seuran virallisia kilpailullisia tavoitteita kommentoimatta voi yleisö odottaa kaudelta ennen kaikkea läpimurtoja.

Lähes uutena pelaajana Klubi saa mukaansa loukkaantumisten ja armeijan johdosta repaleisen viime kauden pelaanneen Joni ”Russi” Krögerin. Kiitos Kakkosen tasolle kenties poikkeuksellisen taitoreservin, terävän liikkeen ja oikeanlaisen asenteen, pienikokoinen keskikenttäväkkärä on vain askeleen päästä läpimurrosta.

Rutosti fysiikkaa ja kenties hieman itseluottamustakin talven aikana kerännyt Tommi ”Lankku” Lankinen on vain parin alkukauden onnistumisen päässä runsasmaalisesta kaudesta. Aikainen osuma pudottaisi viime kaudella lähes naurettavan suureksi kasvaneen apinan harteilta. Maalipaikkoihin Lankku osaa todistetusti itsensä pelata. Samankaltaisissa asemissa läpimurtoa ajatellen on vasemmalla laidalla viihtyvä Sami Karvonen.

Oman lisämausteensa soppaan tuo hiljattain Joensuun JIPPO:n kanssa solmittu pelaajayhteistyösopimus. Varkaudessa tullaan kesän aikana näkemään useita tulevia divaripelaajia joensuulaisten peräsimeen palanneen Jarmo Korhosen etsiessä kehittyville nuorille pelaajille peliaikaa oman organisaationsa ulkopuolelta.

Ensimmäinen JIPPO-laina nähdäänkin tositoimissa todennäköisesti jo sarja-avauksessa.

Sama joukkue. Uudet pelaajat. Uudet vastustajat. Uusi kesä.

JBK-matsin ennakko luettavissa torstaina.

Klubisti jättää hataran otteluraportointinsa kauden alkaessa virallisille tahoille ja pyrkii tarjoamaan lukijoilleen sitä, mitä perinteiset tiedotuskanavat eivät tarjoa. Eli ottelutunnelmat pelaajien silmin. Lehtien fakkiintunut kiinnostus valmentajien mielipiteitä kohtaan kun on outoa: ne eivät kiinnosta ketään. On vain peli. Ja sitä pelaavat pelaajat.

Käpylän Anssi

Yli sata ottelua Klubissa. Kakkosta myös Kuopion Kingsissä sekä KuPS Akatemiassa. Nyt Apan pelit jatkuvat Stadissa, Kakkosen A-lohkossa ja Käpylän Pallossa. Se on se tavallinen tarina. Nainen vie, mies seuraa, mutta pallo ei onneksi huku matkasta. Alkuvuodesta 26 vuotta täyttänyt Laakkonen on ottanut paikkansa topparina KäPan suuresti uudistuneessa joukkueessa.

Klubisti otti Apan pikatenttiin:

Morjens Apa! Miten menee just nyt?

- Hävityn Suomen cupin matsin jälkeen ei kovin hyvät fiilikset. Hävittiin LPS:lle jatkoajalla ja cupin taival päättyi siihen.

Mitä teet Helsingissä?

- Muutin emännän perässä tänne. Päivisin ajelen kuorma-autoa ja teen yritysmuuttoja.

Millaista touhu KäPassa on ollut? Millainen ryhmä, millaisia tyyppejä? Entä valmennus ja organisaatio? Ketä sieltä kannattaa seurata?

- Hyvä meininki täällä on ollut. Meidän jengissä on mielestäni hyvä sekoitus nuoruutta ja kokemusta. Vanhimmat lähentelee 30 ja nuorimmat ovat armeija-iässä. Hyviä tyyppejä täällä on. Tosin välillä nää yrittää höynäyttää maalaispoikaa mut yritän aina pitää puoleni :)

Valmennukseen olen ollut kans tyytyväinen. Päävalmentaja Pasi Rasimus ja kakkoskoutsi Anssi Salmi tuntuu kyllä tosi asiantuntevilta tyypeiltä. Käsittääkseni Käpan junnupuolella tehdään tosi hyvää työtä. Täksi kaudeksi he ovat saaneet Käpa kasvatin Simo Valakarin hommiin sinne niin jatkumoa lienee luvassa.

Löytyykö kulttuurista suuria eroja Klubiin verrattuna?

- Eipä oikeestaan. Stadin slangin vois nyt sanoo kulttuuriseksi eroavaisuudeksi.

Huhut kertovat, että Laakkonen on toiminut Käpylän kapteeninakin? Millaisen roolin suunnittelit jengissä ottavasi pelillisesti ja kentän ulkopuolella?

- Jep. Meitsi on saanu vetää tässä muutaman pelin kapuna, mikä on ollut kyllä ihan positiivinen juttu. Kentällä yritän vähän neuvoo noita nuorempia kavereita ja antaa vinkkejä. Kentän ulkopuolella varmaan sama Laakkonen kun ennenkin :)

Millaista kautta odotat KäPalta? Miltä A-lohko näyttää?

- Tällä hetkellä näyttää siltä, että hyvä on jos saadaan sarjapaikaikka säilytettyä. Joukkueessa on käynyt aika iso vaihtuvuus viime kaudesta, joten yhteistä "säveltä" ei ole vielä oikein löytynyt. Mielestäni potentiaalia joukkuueesta kyllä löytyy. Uskon että sarjasta tulee kohtuu tasainen mutta pisteet ei tule varmasti helpolla.

Entä itseltäsi?

- Ehjä kausi olis jees.

Oletko seuraillut Stadista Warkauden meininkiä? Kuka lyö itsensä läpi?

- Onhan tuossa tullut seurailtua. Miko Pirinen vois tulla ja näyttää mistä mies on tehty! :)

Tässä on vielä hyvä paikka sanoa jotain älykästä, joten anna mennä:

- Ninnannunna... 

Odotetun älykästä. Heitä vielä terveiset pelikavereille, varkautelaisille ja niille kolmelle henkilölle, jotka tätä blogia lukevat:

- Kannattaa ottaa vieraspelireissuille tyyny mukaan! Terveiset Hirelle, Keralle ja Kuroselle.



Klubisti toivottaa Apalle menestyksekästä kaudesta Käpylän riveissä ja alkaa etsiä itselleen uutta läppäseuraa bussimatkoille. Ne molemmat kun lähtivät, Laakkonen ja Matsin Roope. Klubistilla lienee paskat läpät.

Takatalvi

Kylmä ja luminen on alkukevät. Niin oli kylmää kyyti myös Klubille STPS:n vieraana Savonlinnassa kun isännät lappoivat lunta Valkosiipien tupaan paukuttaen taululle rumat lukemat 8-2.

Silminnäkijälausuntojen mukaan Liikkarin punttisalille jalkansa jättäneet varkautelaiset olivat savonlinnalaisryhmän käsittelyssä paperia. Toppariksi jo ottelun alussa tiputetun Joona Sinisalon sanoin "Siinä topparin tontilla tuntui, että miehet kävelevät ohi vasemmalta ja oikealta".

Klubin avauskokoonpano oli maalivahdista lähtien:

Väätäinen;
J. Lehvonen, Ikonen, M. Lehvonen, M.Kröger
Sinisalo;
Klimov, Segun, Karvonen, Virtaharju;
Lankinen

Jo ottelun alussa toppari Ikonen sai pahan tällin kylkeensä ja mies jouduttiin vaihtamaan pois kentältä. Sinisalo tiputettiin toppariksi ja penkiltä keskikentän pohjalle vaihdettiin Ville Rautio. Myös maalivahti Henri Väätäinen joutui ottelussa ulosajetuksi ja hanskat käteen veti Ville Rautio.

Klubin maaleista vastasivat Tommi Lankinen ja Eetupekka Virtaharju.

Valmentaja Mensosen sanoin ottelussa hyvää oli vain se, että se oli harjoitusottelu, eikä sarjapisteitä ollut jaossa. Toivottavasti ottelu toimii herätyksenä koko Klubille.

Poissa: Pekka Hyvärinen (polvi), Joni Kröger (polvi), Juuso Kuronen (move), Eetu Manninen (move), Teemu Kervinen (move) ja Oscar Patelli (työ).

Syvät, kapeat rivit

Niin alkaa Klubin miehistö muotoutua. Siksi puhumme tänään poikkeuksellisesti asiaa. Kauden alkuun on reilu kuukausi aikaa, edessä viimeiset harjoitusottelut ja viimeinen rypistys kohti 30. huhtikuuta alkavaa sarjaa uudessa ja vieraassa pohjoislohkossa. Niinpä lienee aiheellista ottaa katsaus pelaajatilanteeseen nyt kun siinä vielä on jotain spekuloitavaa.


Maalivahdit:

Klubin maalivahtiosasto on kunnossa. Henri Väätäinen on rohkea ja nuori, mutta varmaotteinen maalivahti, joka parantaa tekemistään päivä päivältä. Niko Kuusisto puolestaan on muutaman vuoden vanhempi, jo hiukan rutinoituneempi maalivahti, joka osoitti jo kaudella 2009 kykenevänsä vartioimaan luotettavasti Valkosiipien maalia. Maalivahtiosaston ainoana heikkoutena voi pitää vierastyöläisyyden vuoksi vähäistä yhdessäoloa muun joukkueen kanssa. Henkilöstöön ei odoteta kuitenkaan lisäystä.

Puolustus:

Voimakaksikko Esa Ikonen ja Juuso Kuronen lienevät itseoikeutettu parivaljakko Klubin topparipariksi, ellei ihmeitä tapahdu.

Teräsmies Ikonen ja seuraikoni Kuronen muodostavat rutinoituneen parin, johon Klubin tulisi kyetä luottamaan ottelussa kuin ottelussa. Laitapuolustajiksi oikealle on tarjolla harjoituspeleissä lupauksia herättänyt Joona Sinisalo ja veljekset Miika ja Joona Lehvonen.

Vasemmalle Klubilla on asettaa  erinomaisen viime kauden pelannut Markus Kröger. Lisäksi molemmat Lehvoset,  Ville Rautio, Oscar Patelli, Sami Karvonen ja Esa Ikonen kykenevät suoriutumaan puolustustehtävistä vasemmalla.


Keskikenttä:

Todennäköisesti kolmella keskikentällä pelaavalla Klubilla on asettaa keskikentän kolmioon Pekka Hyvärinen, Segun Ikudehinbu ja Joni Kröger. Kolmikon lisäksi keskikentällä pystyvät sijaistamaan ensisijaisesti hyökkääjänä viihtyvä Tommi Lankinen, vasempana laiturina parhaiten viihtyvä Eetu Manninen, tai pelikuntoa hiukan liian hitaasti lähestyvä ja vielä sopimuksetta pelaava Miko Pirinen.

Mietittävää syntyy, mikäli Joni "Russi" Krögerin polvivamma vaati pidemmän toipumisjakson. Ongelmia voi aiheuttaa myös Russin ja Peksin taipumus loukkaantumisiin. Silti, vaikka Peksi on tottunutkin pelaamaan toisinaan pikkuvammoista huolimatta, on Klubin varauduttava siihen, ettei mies korttiherkkyytensä vuoksi jokaisessa ottelussa ole käytettävissä.

Laidat:

Klubin oikeaa laitaa hallitsee myös tulevalla kaudella Dimitri Klimov. Ilman loukkaantumisia tai mahdollista siirtoa hyökkääjäksi Diman paikka lienee kiveen hakattu, kuten kenties Kakkosen parhaan laiturin paikka olla tuleekin. Diman ollessa sivussa tai kärjessä oikean laidan paikasta taistelevat todennäköisimmin Eetut Manninen ja Virtaharju.

Kovin kilpailu peliajasta nähdään todennäköisesti vasemmalla laidalla. Klubin riveissä on kolme pelaajaa, joiden ensisijainen pelipaikka ja koulutus on vasen laitapelaaja. Sami Karvonen, Oscar Patelli ja Eetu Manninen ja Eetupekka Virtaharju saavat kilpailla tosissaan pelipaikastaan. Pertti "Paroni" Häkkinen harkitsee valitettavasti huhujen mukaan seurasiirtoa.

Hyökkäys:

Yhden varsinaisen piikin systeemiin Klubin ensisijaiset vaihtoehdot ovat Tommi Lankinen ja Teemu Kervinen. Lankisen ja Kervisen peliaika jakaantunee vastustajan ja muun käytössä olevan materiaalin mukaan. Siinä missä Kervinen on päivänselvä hyökkääjä, kykenee Lankinen pelaamaan montaa muutakin pelipaikkaa. Lisäksi Dima Klimov on vaihtoehto kärkeen.


Toivelistalla:

Lisämausteensa soppaan tuo joukkueeseen toivottavasti keskikesällä liittyvä Jukka Rantanen, joka on pätevä vaihtoehto vasemmalle laidalle sekä puolustajaksi, että laituriksi. Vaan mahdoton ajatus ei liene sekään, että Rantanen löytäisi itsensä vielä hieman keskemmältäkin. Toivottavasti ei kuitenkaan topparin tontilta.

Heitetään vielä toiveena ja spekulointivarana futsalkentillä SM-finaaleja tahkoava Jukka Kytölä. Jokaisen valmentajan ja takuulla faninkin unelmapelaajan liittymistä joukkueeseen voi vain toivoa. Ovet lienevät karmeja myöten auki ja Juki astuu sisään, mikäli into, terveys ja motivaatio siihen riittää.

Samalla on eläteltävä toiveita myös Jukan kanssa parkettia dominoineeseen, mutta jalkapöytänsä murtaneen Mikko Kytölän liittymisestä joukkueeseen joskus tulevaisuudessa jalkapöydän parannuttua.

Pelaajalista:

Eetu Manninen
Pekka Hyvärinen
Esa Ikonen
Segun Ikudehinbu
Sami Karvonen
Teemu Kervinen
Dimitri Klimov
Juuso Kuronen
Joni Kröger
Markus Kröger
Niko Kuusisto
Tommi Lankinen
Miika Lehvonen
Oscar Patelli
Ville Rautio
Joona Sinisalo
Eetupekka Virtaharju
Henri Väätäinen
Joona Lehvonen

Miko Pirinen (sopimuksetta)

Hylje ja hiihtoloma

Liikkarin salista on lyhyt matka ulos, mutta henkisesti matka parketilta uutuuttaan keinovihertävälle tekonurmelle ja ulko-olosuhteisiin on jalkapalloilijalle kuin se suuri loikka ihmiskunnalle reilut neljä vuosikymmentä sitten. Tai no. Suuri se on kuitenkin.

Tekonurmella Klubi pääsi kokeilemaan siipiensä kantavuutta Savonlinnan Linna Cupissa. Ohjelmassa oli kaksi ottelua, joista molemmat kestivät 2 x 40 minuuttia.

Ensimmäisessä ottelussa Klubi sai vastaansa Jyväskylän Blue Eyes Teamin. Itä- ja Keski-Suomen Kolmosessa pelaava jyväskyläläisryhmä pistikin klubilaiset koville. Klubi onnistui kuitenkin puristamaan voiton ottelusta lukemin 1-0 Dima Klimovin niitatessa pallon etukulmaan ohi maalivahdin. Hyviä näyttöjä tulevaisuutta ajatellen tarjosivat Teemu Kervinen ja Pertti Häkkinen, eikä Esa Ikosen aktiivinen esitys hieman oudolla pelipaikalla vasempana pakkina ollut lainkaan huono sekään.

Toisessa ottelussa vastaan asettui isäntäjoukkue STPS. Entisen klubilaisen, Matti Thilin, kapellimestaroima keskikenttä pitikin Klubin hyvin aisoissa. Varkautelaiset väänsivät kuitenkin tiukan ottelun nimiinsä lukemin 2-3. Maaleista vastasivat Dima Klimov, Segun ja kauden komeimmaksi maaliksi jo tässä vaiheessa julistetun voitto-osuman kärkkärillä 20 metristä yläkulmaan niitannut Oscar Patelli.

Jälkimmäiseen otteluun irti päästettiin toistaiseksi enemmän hyljettä kuin jalkapalloilijaa muistuttava Miko Pirinen. Jalat puuta, vatsa laardia ja pelikäsitys kristallia. Kyllä siitä kakkosdivaripelaaja tehdään.

Poissaolleiden lista oli pitkä kuin nälkävuosi: Joni Kröger (polvi), Markus Kröger (jalkaterä), Eetu Manninen (move), Sami Karvonen (move), Lehvoset Miika (move) ja Joona (move) sekä Eetupekka Virtaharju (työ) olivat kukin poissa riveistä. Näistä J. Krögerin polvivamman laatu ei ole vielä tiedossa. Muiden pitäisi olla pelikunnossa Klubin matkustaessa uudelleen STPS:n vieraaksi 26. maaliskuuta.