Jukka Rantanen tunnetaan jo vuosien ajalta viimeiseen hengenvetoon taistelevana juoksuihmeenä. Viimeiset vuodet Mikkelissä koulua käynyt, mutta aina kesäksi seuraansa vahvistamaan saapunut "Rantsu" tunnetaan myös esimerkillisenä harjoittelijana niin kalkkiviivojen sisä- kuin ulkopuolellakin. Kauden 2010 Rantanen missasi kokonaan pahan polvivamman riivaamana. Niinpä ihmetys oli suuri kun Klubi kokoontui aloittamaan harjoitukset kautta 2011 ja yksi oli poissa. Rantanen. Missä Rantsu luuraa - Klubisti otti selvää.
- Rantsu! Missä olet? Meillä olisi treenit!
- Asemapaikka Wolverhampton, West Midlands, the UK. Jos tarkemmin vielä haluaa niin opiskelija-asuntolan koirankopissa (huoneessa).
- Kerro mitä ihmettä sinä siellä teet?
Vietän Erasmus-vaihtovuotta Mikkelin Ammattikorkeakoulun vaihtokoulussa, eli University of Wolverhamptonissa. Täällä opiskellaan myös ympäristöteknologiaa kuten Mikkelissäkin, joten opinnot menevät melko lailla yksi yhteen. Koulun lisäksi tässä on tutustuttu paikalliseen elämään, tehty muutamia reissuja lähikaupunkeihin, vietetty railakasta opiskelijaelämää sekä kuntoutettu polvea ja jopa päästy lopulta pelaamaan pari peliä, ja tietenkin sitten päässyt seuraamaan Valioliigaa paikanpäältä Wolvesin pelien muodossa.
- Aaaasia kunnossa. Onko siellä mitään muuta kuin hiiltä ja nokista jengiä?
En tiedä onko paikallisilla niin paksu nokikerros vai vuosisatojen (sisäsiittoisuuden?) saatossa muodostunut geeniperimä, että jengi pystyy kävelemään kaupungilla t-paidassa tai lyhyessä hameessa, kun lämpötila on pakkasen puolella ja tuuli tekee siitä vielä kylmemmän. Ei kyllä tulisi itselle mieleenkään lähteä viihteelle lapaset+teepaita-kombinaatiolla tässä säässä.
- Mitä muuta siellä on vialla kun olet sinne joutunut?
Muutamia muitakin ihmetyksen aiheita on, kuten brittiläiset vesihanat, joihin edes itse briteiltä kysyttäessä ei ole löytynyt mitään järkevää perustelua miksi ne on niin rakennettu. Tuntuu, että rakennustekniikka ei ole kyllä lähelläkään samaa tasoa mitä suomessa, ikkunat vetää ja koko valtakunta tuntuu pysähtyvän muutamasta lumihiutaleesta.
On siis aika erilaista kuin kotisuomessa, mutta kaikenkaikkiaan tosi hyvin olen viihtynyt ja mitään suurempia ongelmia ei ole täällä elämisen osalta ollut. Paikalliset ovat avuliaita, kunhan oppii hieman kuuntelemaan tuota brittienglantia, kaupungit ja ympäristö melko erilaista kuin Suomessa ja olut on halpaa ja pubikulttuuri on ollut mukava kokemus.
- Miten koulu on sujunut?
Melko erilaista kuin Suomessa, tai ainakin amk:ssa. Tämä on siis ihan yliopisto, jossa on Applied Sciences-linja, joten melkoisen enemmän teoriapohjalla ollaan menty kuin Mikkelissä. Kursseja on molemmille lukukausille vain 4, ja lähiopetusta on paljon vähemmän, kuin myös harjoitustöitä. Kaikkien kurssien arvostelu perustuu periaatteessa kahteen isompaan työhön, joista toinen on yleensä tentti. Vielä ei ole arvosanoja tullut syyslukukauden töistä, mutta tuntuu, että ihan ok on mennyt joka tapauksessa. En sitten tiedä yleistä vaatimustasoa ennenkuin noista on arvosanat saatu.Toki kaikki muu vaihtovuoden hässäkkä on vähän syönyt opiskelumotivaatiota, mutta kylläpä ne näin sanoi Mamk:ssakin että se on ihan ymmärrettävää.
- Olen kuullut, että olet päässyt pelaamaan futistakin? Mikä on sarja, mikä on joukkue ja millaista peli on?
Menin tämän yliopistojengin testiviikolle syyskuun alussa, jonne ilmaantuikin about 70 muuta peluria. Näistä 20 valittiin, jotka yhdistettiin noin 15 viime vuonna pelanneiden kanssa kahdeksi joukkueeksi pelaamaan yliopistosarjaa. Tuolloin ei polvi vielä ollut kunnossa, mutta koutsi halusi minun olevan mukana harjoituksissa mahdollisuuksien mukaan. Lopulta sitten marraskuun puolivälissä pelasin ensimmäisen virallisen pelin yli vuoteen kakkosjengissä. 70 minuuttia jaksoin keskikentän keskellä vääntää ennenkuin leikatun jalan takareisi kramppasi. Viikko tästä niin olikin ykkösjoukkueen joku yliopisto-cupin peli, missä pelasin laitalinkkinä ja hyökkääjänä 100 minuttia, kun jatkoajalle mentiin. Molemmat pelit voitettiin 3-2, tämä toinen siis jatkoajalla.
Valitettavasti tämän jälkeen kelit viilenivät sen verran, että loput pelit jouduttiin perumaan aina ensi vuoden puolelle. Lämmitettäviä kenttiä ei nimittäin yliopistoilta sentään löydy. Pelejä on siis kerran viikossa, lisäksi sunnuntaina on puistojalkapalloa brittiopiskelijoiden kanssa, joka käy myös hyvästä harjoittelusta. Kyllä sieltäkin muutamia hyviä pelimiehiä löytyy.
- Miten jalkapallo eroaa täkäläisestä kakkosdivaripallosta pelin kannalta? Entä harjoittelun?
Yliopistojengin pelit ei nyt välttämättä tasollisesti nouse ihan kakkosen tasolle, mutta kyllä täällä perustekniikka on kohdillaan joka jampalla ja kovia ja vauhdikkaita pelejä nuo kaksi olivat. Toki täytyy muistaa pitkä poissaolo pelikentiltä. Täällä kyllä taklataan kovaa ja ronskimmin kuin suomessa, eikä tuomarit näihin paljon puutu, esim. selkeisiin napit edellä tilanteisiin. Hauskinta oli tuossa cupin pelissä, kun vastustajan maalivahti kaatoi yksin läpi olleen hyökkääjämme eikä saanut edes varoitusta, rike kuitenkin vihellettiin. Eräissä ekoissa treeneissä muuten ohjeistettiin kuinka palloa pusketaan; nosta aina toinen käsi leuan eteen suojaksi kun hyppäät puskupalloon. Tiesittekös muuten että Briteissä ilmeisesti sarjatasosta riippumatta saa jokaisesta keltaisesta kortista 8punnan sakon, joka pitää maksaa liitolle? Pexille saattaisi tulla kallis kausi pelata täällä :D
Treenejä yliopistojengillä on vain kerran viikossa, maanantain ihana lepakkovuoro 20-21.45, koska vuoroja ei enempää ole saatavilla. Tämän ihanuutta lisää vielä se, että kyseisiin treeneihin joutuu matkaamaan noin 40 minuuttia bussilla, kun yliopiston urheilukampus sijaitsee Walsallissa. Treenit onkin sitten erittäin huonolla hiekkatekonurmella, samanlaisella kuin Urpolassa oli aikoinaan ennen näitä keinonurmia. Tämä aiheuttikin polven kanssa ongelmia tuolloin alussa, ja varmaan viivästytti pelikuntoon pääsyä jonkin verran. Muuten sitten joutukiin tekemään omatoimista lenkkiä ja lihasharjoittelua sekä tietysti pelailtua tuossa sunnuntain puistofutiksessa.
Valmentaja, jonka koko nimeä en valitettavasti nyt tiedä, on entinen ammattivalmentaja, mm. Wolvesissa ja ManU:n organisaatiossa ollut hemmo, joka kertoi, että tämä on hänen ensimmäinen ei-ammattilaisjoukkue, jota hän valmentaa. Joten vaatimustaso on kova ja jos joku perseilee niin silloin kyllä juostaan melkoisesti. Tietoa hänellä tuntuukin olevan paljon, mutta kuten hän sanoi, heikkojen olosuhteiden ja rajallisen ajan takia joudutaan pysymään melko perusharjoitteissa, jotta pelaajat saisivat eniten hyötyä.
Nyt kevätkaudeksi saatan ehkä kokeilla jotain toista jengiä, jos tästä läheltä sopiva löytyisi esim. West Midlands Regional Leaguesta.
- Olet kuitenkin palaamassa ymmärtääkseni Klubin riveihin? Milloin ja millä mielin?
Tästä ei ole vielä mitään päätöstä tehty suuntaan tai toiseen, sillä kesän kuviot ovat kaiken kaikkiaan täysin auki. Jos näin kuitenkin on, että klubipaidassa pelataan, tulee sitten kentällä ja treeneissä taas annettua kaikkensa.
- Miltä Pohjoislohko kuulostaa?
Ainakin uusia jengejä tulisi vastaan. Matkustaminen ei sen sijaan mitään uutta olisi sillä käytiinhän B-junnujen divarissa Torniot ja Rovaniemet ynnä muut läpi, ja toki tässä vuosien mittaan tuohon matkustamiseen on muutenkin tottunut, se on osa tätä hommaa.
- Mitä odotat kaudelta joukkueelta?
Toivottavasti Warkaus JK saa ensi kaudeksi iskukykyisen joukkueen, jolla pystyy haastamaan C-lohkon porukat ja taistelemaan kärkisijoista, missä seura on viime kautta lukuunottamatta usein keikkunut. Toivottavasti myös varkautelaisuusaste säilyy korkeana sekä sisään pyritään ajamaan yli-ikäisiä B-junnuja, joista toivon mukaan saadaan apuja edustusjoukkueelle, jos ei vielä ensi kaudella, niin tulevaisuudessa ainakin.
- Entä itseltäsi?
Toivon mukaan tässä kevään aikana saan ehjän harjoittelujakson ja pelejä alle täälle saarilla, ja pysyä pelikunnossa vielä vuosia eteenpäin.
- Lähetä vielä terveisiä?
Kaikille entisille peli- ja treenikavereille, valmentajille, huoltajille sekä muille seuraihmisille niin Varkaudessa kuin Mikkelissäkin. Tietysti terveiset myös perheelle. Sekä erityskiitos vielä fysioterapeutti Juse Peitolalle Mikkeliin kesän aikana tehdystä työstä polveni kanssa. Hyvin looginen ja tulosta tuottanut kuntoutusjakso opetti minulle paljon tämän vamman hoidosta sekä paljon muustakin.
